Pyörällä kouluun myös talvella?

Koulureitin kunnossapidosta huolehtiminen ja oikeat varusteet kannustavat turvalliseen ja aktiiviseen koulumatkaan vuoden ympäri.

Koulumatkan kulkeminen aktiivisesti kävellen tai pyörällä on erinomainen tapa lisätä lasten ja nuorten päivittäistä liikunta-annosta. Lapsen terveydelle koulumatkaliikunnalla voi olla suuri merkitys, sillä tutkimusten mukaan moni lapsi liikkuu terveyden kannalta liian vähän. Toistuva, päivittäinen koulumatkaliikunta lisää arkiliikunnan määrää huomattavasti. Koulumatka on usein myös tärkeää ystävien kanssa vietettyä aikaa.

Aktiivisella koulumatkalla on myös merkitystä sille, kuinka virkeitä oppilaat ovat koulussa. Oppimisen näkökulmasta kannattaa aamulla aktivoida aivoja ja kulkea kouluun ja kävellen tai pyörällä. Iltapäivästä omaehtoinen liikkuminen kävellen tai pyörällä tarjoaa tauon ja liikunnallisen hetken ennen läksyjen tekemistä tai harrastuksia.

Suomalaiskoululaiset kulkevatkin kansainvälisestikin vertaillenkin hyvin aktiivisesti koulumatkansa kävellen ja pyöräillen, jos matka on kohtuullinen ja reitti vanhempien mielestä turvallinen. Tilanne kuitenkin muuttuu talvella. Talviolosuhteissa aktiiviset kulkutapaosuudet laskevat merkittävästi.

”Pyöräilyn määrä vaihtelee alueittain jonkin verran. Valtakunnallisesti aktiivinen kulkutapa laskee talvella noin 10-12 prosenttia. Pyöräily vähenee merkittävästi, jopa 40 prosenttia syksyyn ja kevääseen verrattuna. Suurin osa pyöräilijöistä siirtyy kävelyyn, mutta osa myös joukkoliikenteeseen ja autokyyteihin menettäen näin aktiivisen koulumatkan kulkemisen hyödyt”, kertoo Fiksusti kouluun -ohjelman* ohjelmakoordinaattori Joonas Niemi.

Turvallinen talvipyöräily edellyttää oikeanlaisia varusteita

Talvipyöräily voisi olla mieluinen aktiivisen kulkumatkan kulkemisen tapa erityisesti sellaisilla koulumatkoilla, joiden kulkeminen kävellen tuntuu oppilaasta liian pitkältä ja aikaa vievältä. Pyörällä matka taittuu nopeammin, mutta talviset olosuhteet on syytä huomioida varusteissa ja reittivalinnoissa.

”Talviaikaan sää on hyvin vaihtelevaa, varsinkin Etelä-Suomessa. Samana päivänä tai viikkona voi olla sulaa, lunta, loskaa ja jäätä. Pyörästä on tärkeää tarkastaa jarrujen ja renkaiden kunto. Nastarenkaat olisi hyvä olla, varsinkin vaihtelevassa säässä. Pimeään talviaikaan on tärkeää myös olla hyvät valot ja heijastimet. Myös vaatetuksella voi olla suuri merkitys talvella pyöräilyn mukavuuteen. Huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti hanskoihin, kenkiin, kaulahuiviin ja päähineeseen”, Niemi toteaa.

Pyöräilykypärän käyttö talvella on erittäin tärkeää liukkaudesta johtuvan suuremman kaatumisriskin takia. Tärkeää on huomioida, että kypärän alle laittaa sellaisen päähineen, jonka kanssa kypärä istuu hyvin päähän. Kypärähuppu pitää pään ja otsan lämpimänä kypärän alla.  

Talvella näkyvyys voi olla heikentynyt useasta syystä. Vuodenaikaan kuuluvat hämärä ja pimeys sekä lumipyryn tai aurattujen lumivallien tapaiset näkemäesteet lisäävät riskiä joutua auton kanssa yhteentörmäykseen. Etenkin vuoden pimeimpänä aikana pyörän ja pyöräilijän näkyvyys on tärkeää varmistaa – varsinkin, jos näkyvyys on vaikkapa kelin takia huonontunut. 

Pyörän valot ja heijastimet on pidettävä puhtaina ja omaa näkyvyyttään pyöräilijä voi parantaa ajoasuun ja kypärään kiinnitetyillä heijastimilla tai huomioliivillä. Heijastimien ohella kirkasvärinen ajoasu tai värikäs kypärä helpottavat pyöräilijän näkymistä hämärän ja pimeän aikana muille liikenteessä liikkujille. 

Koulureittien kunnossapito vaikuttaa talvipyöräilyn suosioon ja turvallisuuteen

Talvella pyöräilyn edistämisessä tärkeintä on koulureittien riittävä kunnossapito, eli teiden auraukseen ja liukkauden estoon tulee kiinnittää huomiota.

”Myös koulunpihalla varsinkin pyöräparkit tulee olla aurattu, jotta oppilaita voi ylipäätään kannustaa talvella pyöräilyyn”, muistuttaa Niemi.

Talvipyöräilyä voi edistää kouluissa myös erilaisten teemapäivien ja kampanjoiden avulla.

”Talvipyöräilyn kannustamiseksi voi järjestää koulussa esimerkiksi tempauksen, jossa pyörällä kouluun tulevat palkitaan pienellä palkinnolla, kuten heijastimella. Koulut voivat järjestää myös teemapäiviä, jossa voi harjoitella talvella pyöräilyä esim. koulun pihalla tai lähialueella. Paikallisen pyöräliikkeen kanssa voisi tehdä yhteistyössä pyörän talvivarustepäivän, jossa olisi mahdollisuus vaikka vaihtaa talvirenkaat ja huoltaa pyörä talvikuntoon”, Niemi ehdottaa.

Vanhemmat ovat erityisen suuressa roolissa lapsen kulkutavan valitsemissa, joten on tärkeä ottaa vanhemmat ja esimerkiksi koulun vanhempainyhdistys mukaan talvipyöräilyn edistämiseen.

”Vanhempien tehtävänä on huolehtia, että lapsella on talvipyöräilyyn sopivat varusteet ja että valot ja heijastimet ovat kunnossa. Nastarenkaat kannattaa hankkia sekä tarkastaa pyörän, varsinkin jarrujen ja renkaiden kunto. Talvella pyöräilystä ei ole tarvetta tehdä suurta numeroa, se on mahdollista vuoden ajasta riippumatta”, Niemi kannustaa.

*Fiksusti kouluun -ohjelma on LIKES-tutkimuskeskuksen, Motivan ja Pyöräilykuntien verkoston koulumatkaliikkumisen edistämisen ohjelma, joka toimii yhteistyössä Liikkuvan koulu -ohjelman kanssa. LIKES-tutkimuskeskus, Motiva ja Pyöräilykuntien verkosto ovat tehneet yhteistä koulumatkaliikkumisen kehittämistyötä vuodesta 2018. Tavoitteena on vähentää autoliikennettä ja liikenteen päästöjä koulumatkoilla, lisätä lasten ja nuorten päivittäistä liikkumisen määrää sekä lisätä yhteistyötä kuntien sisällä ja valtakunnallisesti. Lue lisää tästä.