• Nuorisotyö
  • Perusopetus (luokat 7-9)
  • Toinen aste

Kaverit vaikuttavat voimakkaasti nuoren käyttäytymiseen liikenteessä

Valtaosa nuorista liikkuu liikenteessä turvallisuushakuisesti ja sääntöjä noudattaen. Kolme neljästä Liikenneturvan nuorisokyselyyn* vastanneesta pyrkii turvalliseen liikkumiseen myös ystäviensä seurassa. Osa kuitenkin kokee, että riskinotolla liikenteessä voidaan saada kaveriporukassa arvostusta. Ryhmäpaineen käsittely onkin tärkeä osa liikennekasvatusta.

”Tämän ikäiset ovat helposti yllytettävissä ja ikävän usein jollekin käy kipeästi.”**

Liikenneturva selvitti laajalla kyselyllä yläkoulussa ja toisella asteella opiskelevien nuorten ajatuksia liikenteessä käyttäytymisestä ja asenteista. Kysely vahvisti käsitystä vertaisryhmän merkityksestä nuorten liikennekulttuurissa.

”Vertaisryhmä – kaveriporukka ja ystävät – ovat nuorelle erittäin tärkeitä. Kasvava nuori hakee vastausta eri elämänalueiden kysymyksiin nimenomaan vertaistensa reaktioista. Ryhmän ulkopuolelle jäämisen pelko on voimakasta ja vaikuttaa omaan toimintaan. Näin on myös liikenteessä, niin hyvässä kuin pahassa”, kertoo Liikenneturvan suunnittelija Eeva-Liisa Markkanen.

”Haluan ajaa turvallisesti, koska olisi kamalaa, jos oman hölmöilyn takia muut kärsisivät!”

”Yleensä kavereiden kanssa erityisesti mopoillessa otetaan paljon riskejä ja yritetään näyttää mitä osataan.”

Valtaosa nuorista (73 %) kertoi kyselyssä haluavansa toimia mahdollisimman turvallisesti liikenteessä ystäviensä seurassa ollessaan. Lähes joka viides nuori (17 %) oli kuitenkin sitä mieltä, että ottamalla riskejä liikenteessä voi saada arvostusta omassa kaveripiirissä. Pojat kokivat näin huomattavasti tyttöjä useammin, mutta tytöistäkin 12 prosenttia arvioi, että ottamalla riskejä saa kaveripiirissä arvostusta.

Kaverien suhtautuminen riskinottoon vaikuttaa

Käsitys siitä, miten ystävät suhtautuvat riskinottoon liikenteessä, vaikuttaa myös nuoren käyttäytymiseen. Ne nuoret, joiden kaveripiirissä arvostettiin riskinottoa, ilmoittivat myös ottavansa liikenteessä enemmän riskejä, kun liikenteessä oltiin porukalla. Myös turvavarusteita käytettiin harvemmin ja elämyshakuisuuteen liikenteessä suhtauduttiin myönteisemmin.

Porukassa on myös suoraa kannustusta riskinottoon. Joka kuudes pojista kertoi, että kaverit ovat yllyttäneet ottamaan riskejä liikenteessä. Tytöistä näin oli kokenut kahdeksan prosenttia.

Kyselyssä nuorten ryhmien välillä näkyi eroja, mutta erot erilaisten ryhmien sisällä ovat lähes yhtä suuria kuin ryhmien välillä.

”Riskihakuista käyttäytymistä löytyy kaikenlaisista nuorten ryhmistä, joten turvallista liikkumista on tärkeä käsitellä kaikkien nuorten kanssa, ei ainoastaan niiden nuorten kanssa, joiden riski liikenteessä tiedetään korkeammaksi. Liikennekasvatusta tarvitsevat siis kaikki nuoret, ei vain ne, jotka itse toimivat kuljettajina. Taidot toimia turvallisuutta edistävästi myös matkustajana ovat kaikille nuorille tärkeitä”, Markkanen painottaa.

Itsenäistymisen tarve ja kehittyvät aivot vaikuttavat nuoren käyttäytymiseen

”Turhat ylinopeudet ovat omassa kaveripiirissä ja tutuilla yleisiä ja ne pelottavat kyydissä ollessa paljon…”

Jokainen, joka kohtaa nuoria työssään, voi vaikuttaa nuorten valintoihin liikenteessä. Kasvattaja voi auttaa nuorta tunnistamaan omaan kaveripiiriin syntyneitä valta-asemia sekä sitä, miten ryhmän normit vaikuttavat.

Nuoruusiässä vertaisryhmän merkitys nuoren käyttäytymiseen kasvaa. Kehittyvät aivot tuovat haasteita sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja arviointikykyyn. Nuoren ajatusmaailma saattaa aikuisen näkökulmasta usein tuntua hyvin mustavalkoiselta ja vuorovaikutus kömpelöltä. Horjunnan taustalla on kuitenkin biologista tarkoituksenmukaisuutta. Kehittyvissä aivoissa tiedon uudelleenjärjestely on niin intensiivistä, että monet vuorovaikutukseen liittyvät taidot, kuten kyvyt tunnistaa tunteita ja tulkita sosiaalisia tilanteita, jopa taantuvat tilapäisesti. Myös abstraktin ajattelun kehittyminen tekee nuoren tietoisemmaksi siitä, miltä hän näyttää muiden silmissä. Muiden nuorten hyväksynnän tavoittelu voi johtaa myös riskikäyttäytymiseen, etenkin, kun kehittyvä aivojen otsalohko tekee impulssikontrollista ja tekojen seurausten arvioinnista vaikeampaa. 

Yksilötasolla monet nuoret suhtautuvat riskinottoon ja hölmöilyyn liikenteessä kielteisesti. Siitä huolimatta ryhmässä voi tulla toimineeksi vastoin omia asenteita. Vertaisryhmään kuuluminen on nuorelle erittäin merkityksellistä ja palautteen avulla muodostetaan omakuvaa. Pidetäänkö minusta? Kelpaanko? Olenko riittävä? ovat kysymyksiä, joihin kasvava nuori hakee vastausta nimenomaan vertaistensa reaktioista.

Turvallisesta liikkumisesta keskusteluun onkin nuoren kanssa tärkeä yhdistää keskustelua ryhmän toiminnasta. Miksi ryhmässä on vaikeampi tehdä niin kuin itse kokisi oikeaksi ja miksi joillekin omista mielipiteistä kiinni pitäminen on helpompaa, kun taas toiset ovat helposti yllytettävissä mukaan typeriinkin tempauksiin?  

Keinoja ryhmäpaineen välttämiseen ja turvallisten valintojen tekemiseen voi harjoitella 

Aikuisena voit auttaa nuorta tunnistamaan ryhmän normien merkitystä omaan käyttäytymiseen ja miettiä yhdessä sitä, miten ryhmäpaineen alla voi pitää oman päänsä ja ilmaista oman mielipiteensä jämäkästi. Pelko ryhmän ulkopuolelle jäämisestä on todellinen ja sen voittamiseksi nuori tarvitsee ymmärrystä siitä, mistä ryhmän vuorovaikutuksen säännöt syntyvät. Tavoitteena on synnyttää nuorten ryhmään ilmapiiri, jossa arvostusta saa riskinoton sijaan turvallisella ja muut huomioivalla käyttäytymisellä.

Liikenneturvan nettisivuilta löytyy toiminnallisia harjoituksia, joiden avulla voi harjoitella ymmärtämään sitä, miten ryhmän toiminta ja muiden mielipiteet vaikuttavat omaan käyttäytymiseen liikenteessä.

Esimerkiksi seuraavat harjoitukset sopivat hyvin keskustelun käynnistämiseen:

Valintatunneli

Harjoitus asettaa oppilaan arkielämän tilanteeseen, jossa joutuu tekemään valinnan. Tehtävässä oppilaat asetetaan rooleihin, joissa he puolustavat omaa näkemystään toisille ja harjoittelevat tekemään lopulta oman, itsenäisen ja turvallisen valinnan.

Peilaus

Tehtävän avulla tuodaan näkyviin riskikäyttäytymiseen vaikuttavia harhakäsityksiä, joukkoharhoja.

Tutustu myös muihin liikennekasvatuksen materiaaleihin täältä.

*Liikenneturva selvitti nuorten ajatuksia ja kokemuksia liikenteestä kyselyllä syksyllä 2019. Kysely toteutettiin ympäri Suomea yläkouluissa, lukioissa sekä ammatillisissa oppilaitoksissa. Kyselyyn vastasi yhteensä 3291 nuorta. Tulokset julkaistaan kokonaisuudessaan keväällä 2020. Lue lisää kyselystä täältä.

**Nuorten sitaatit Liikenneturvan kyselyn avovastauksista.