Osallisuus on kasvatus- ja koulumaailmassa ja sitä ohjaavissa asiakirjoissa vahvasti keskiössä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa oppilaiden osallisuuden huomioiminen on selkeästi ilmaistu:
”Koulutyö järjestetään siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Huolehditaan siitä, että oppilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä ja demokraattisesta toiminnasta omassa opetusryhmässä, koulussa ja sen lähiympäristössä sekä erilaisissa verkostoissa.”*
Myös liikennekasvatuksen toteuttamisessa lasten ja nuorten osallisuuden edistäminen on erittäin tärkeää, sillä turvallisen itsenäisen liikkumisen taitojen tukeminen onnistuu parhaiten, kun opetuksessa huomioidaan lasten ja nuorten oma lähiympäristö ja kokemukset siellä liikkumisesta.
Paras tieto siitä, minkälainen liikennekulttuuri oman alueen lasten ja nuorten keskuudessa vallitsee ja miltä oman koulun lähiympäristö lapsen näkökulmasta näyttää, on tietysti arjessa omassa lähiympäristössä päivittäin liikkuvilla lapsilla.
Oppilaiden omat ideat ja kokemukset ovat tärkeä voimavara
Liikenneturvallisuusviikon ja koko kouluvuoden kattavan liikennekasvatuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa on hyvä miettiä heti alusta asti, miten oppilaiden osallisuus sekä omien kokemusten ja ideoiden huomioiminen tehdään mahdolliseksi. Oppilaskuntatoiminta, välitunnille ohjelmaa järjestävät välkkärit, kummioppilaat, tukioppilaat, tutoropiskelijat sekä muut koulun osallisuusryhmät ovat tärkeitä tahoja koulun liikennekasvatusta suunniteltaessa.
Erilaisia koulussa olevia osallisuusryhmä kannattaa ottaa jo alkuvaiheessa mukaan, kun mietitään kouluun omaa liikenneturvallisuusaiheista teemapäivää tai suunnitellaan esimerkiksi ulkopuolisen kouluvierailijan kutsumista puhumaan aiheesta kouluun. Oppilailta löytyy paras tieto siitä, mikä lasten ja nuorten liikennekäyttäytymisessä omalla alueella puhututtaa tai mietityttää.
Osallisuus ei ole vain vaikuttamista
Osallisuus on kuitenkin paljon muutakin kuin vain mahdollisuutta olla vaikuttamassa käsiteltäviin teemoihin. Osallisuuden toteutumista arvioitaessa keskitytään usein edustuksellisen osallisuuden arviointiin. Lasten ja nuorten osallisuuteen kohdistuva tutkimus on esittänyt kritiikkiä vaikuttamista korostavaa lähestymistapaa kohtaan.
Jos osallisuutta tarkastellaan vain vaikuttamismahdollisuuksien näkökulmasta, on riskinä se, että osallisuutta yritetään edistää aikuisten jo valmiiksi jäsentämässä kehikossa. Saadakseen äänensä kuuluville lasten ja nuorten on tällöin sitouduttava aikuisten päättämiin aiheisiin ja tapoihin käsitellä asioita.
Osallisuudella on siis myös vahva sosiaalinen ulottuvuus. Sosiaalisesta näkökulmasta osallisuus on yhdessä toimimista, kuulumista ja tunnetta siitä, että on oman yhteisön tärkeä jäsen. Tästä näkökulmasta osallisuuden edistäminen koskee tapaa, jolla lapset ja nuoret tulevat omassa yhteisössään nähdyiksi ja kohdatuiksi joka päivä. Osallisuuden edistäminen edellyttää, että lapsi nähdään toimijana, jolla on oikeus olla yhteisönsä arvostettu jäsen, jonka toimijuutta tuetaan systemaattisesti sekä jatkuvasti.**
Aikuisten tehtävänä on luoda edellytykset sille, että oppilaat kokevat kuuluvansa yhteisöön, uskaltavat olla eri mieltä ja kokevat turvalliseksi tuoda omat mielipiteensä ilmi.
Toiminnalliset menetelmät mahdollistavan osallisuuden toteutumisen
Liikennekasvatuksessa hyödynnetään toiminnallisia menetelmiä, jotka antavat mahdollisuuden kokeilla ja oivaltaa yhdessä toisten kanssa. Toiminnallisessa työskentelyssä merkittävässä roolissa on tehtävien ja harjoitusten purkaminen yhdessä lasten ja nuorten kanssa.
Purkukeskustelussa oppilaiden on mahdollista nostaa yhteiseen pohdintaan mukaan teemoja, jotka kokivat työskentelyn aikana tärkeiksi.
Liikenneturvallisuusviikolle on tänä vuonna laadittu toimintavinkkejä, joissa lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen on huomioitu. Sopisiko joku näistä tehtävistä kokeiltavaksi omassa opetusryhmässäsi?
Varhaiskasvatus
Suunnitelma kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi varhaiskasvatuksen ryhmissä
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan varhaiskasvatuksessa harjoitellaan lähiliikenteessä liikkumista ja turvalliseen liikkumiseen liittyviä sääntöjä ja tapoja. Tehtävä ohjeistaa laatimaan yhdessä lasten sekä huoltajien kanssa koko toimintavuoden kattavan suunnitelman kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi.
Perusopetus, vuosiluokat 1-6
Turvalliseen kävelyyn ja pyöräilyyn kannustava tehtävä, jonka tavoitteena on hauskalla tavalla muistuttaa turvallisesta tien ylittämisestä, liikenteen vuorovaikutustaidoista sekä kannustaa oppilaita tarkastelemaan omaa lähiympäristöä turvallisen liikkumisen näkökulmasta. Tehtävässä kuvataan erilaisia seeproja (=suojateitä) niiden luontaisessa elinympäristössä. Tavoitteena on kohdata seepra sen vaatimalla tavalla ja kesyttää se. Oppilaita ohjataan kiinnittämään huomiota lähiympäristön liikenneturvallisuuteen erilaisten ”seepransuojeluun” liittyvien kysymysten avulla, kuten miksi seeproja tarvitaan, minkälaisia seeproja on olemassa ja mitä seepra tarvitsee selviytyäkseen.
Perusopetus, vuosiluokat 7-9 sekä toinen aste
Miten meihin vaikutetaan? Liikenneturvallisuusaiheisten videoiden raati
Tehtävässä katsotaan yhdessä oppilaiden kanssa erilaisia Liikenneturvan YouTube-kanavalta löytyviä liikenneturvallisuusaiheisia videoita, kuten kampanjavideoita, opetuksellisia animaatioita ja YouTube-vaikuttajien yhteistyössä Liikenneturvan kanssa tekemiä videoita. Oppilaat pääsevät pohtimaan, miten videoiden on ajateltu vaikuttavan ihmisten liikennekäyttäytymiseen ja kuinka hyvin he itse kokevat, että kyseinen video omalla kohdalla vaikuttaa tai tuo uutta tietoa. Tehtävä yhdistää monilukutaidon ja liikennekasvatuksen ja sitä on mahdollista soveltaa monissa eri oppiaineissa.
Lisää toiminnallisia harjoituksia löydät liikenneturvallisuusviikon sivuilta osoitteesta www.liikenneturvallisuusviikko.fi.
* Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014
** Kiilakoski, T. 2017. ”Niillähän se on se viimenen sana” – nuoret osallisuudestaan yläkoulussa. Teoksessa Auli Toom, Matti Rautiainen & Juhani Tähtinen (toim.) Toiveet ja todellisuus – kasvatus osallisuutta ja oppimista rakentamassa. Kasvatustieteellisen seuran 50- vuotisjuhlakirja. Suomen Kasvatustieteellinen Seura.
